Varo ottamasta liian suurta lainaa

Rahannälkäisille on ilmestynyt viime vuosien aikana useita eri palveluita, joista rahaa saa hyvinkin nopeasti, mutta yleensä ei niin edullisesti. On pikavippiä, kulutusluottoa ja osamaksua, joista kaikki ovat kasvattaneet suosiotaan räjähdysmäisesti, ja aiheuttaneet toisaalta myös mittavia inhimillisiä vahinkoja yksityishenkilöille luottotietomerkintöjen ja velkakierteiden muodossa. Lainaa ottaessa tuleekin siis olla hyvin tarkkana, ettei elä yli varojensa. Hyvä nyrkkisääntö on, että lainan tulisi olla aina väliaikaista, ja toisella lainalla ei ikinä tulisi maksaa edellisiä pois, poikkeuksena matalakorkoiset pankista saatavat kulutusluotot, joilla on mahdollista katkaista pikavippikierre. Jotkut ovat jopa jääneet koukkuun lainanottamiseen, ja tällöin ainoa keino pysäyttää kierre on orjallisesti soittaa kaikki lainafirmat läpi, ja pyytää heitä tekemään lainauskieltomerkintä, jolloin lainaa ei myönnetä, vaikka sitä hakisikin.

Myös asuntolainan kanssa on syytä olla varovainen. Monet uudet asuntolainan ottajat ovatkin huomanneet maksavansa kuukausittain pelkkiä korkoja, eikä varsinaista lainanlyhennystä tapahdukaan. Kyseessä voi olla väärän takaisinmaksun valitsiminen, mutta yleisemmin on otettu liian suuri laina. Hyvin matala euribor sekä pankkien kilpailu marginaaleista on saanut asuntolainan tuntumaan hyvin halvalta, jolloin on ostettu lainarahalla liian suuria asuntoja. Ylimääräisistä neliöistä ei ikinä kannata maksaa, koska varsinkin nuoremmille lainanottajille, joilla työura on vasta edessä, voi liian suuri asuntolaina tuhota oman henkilökohtaisen talouden, ja elämän, koska suurien kuukausilyhennyksien jälkeen ei rahaa muuhun elämään välttämättä jää.

Lainaa haettaessa onkin oltava tarkkana, että ottaa velkarahaa vain sen verran kuin todella tarvitsee, eikä yhtään enempää.

Yrittäjien kannattaa hakea Finnveran lainaa

Valtion omistama Finnvera on mainio paikka hakea niin starttirahaa kuin suurempiakin hankintoja varten turvallisia lainoja. On mielestäni ongelmallista, että niin monet yrittäjät marssivat pankkiin ja hakevat sieltä lainaa, tai pahimmassa tapauksessa päätyvät villien markkinoiden luotottajien käsiin, jotka pahimmassa tapauksessa saattavat vaatia jopa osakepääomia lainan vakuudeksi tai maksun ehdoksi. Onkin hyvä sijoittajien sijaan hakea turvallista Finnveran lainaa, joista monet ovat hyvin kilpailukykyisiä ja edullisia pk-yrityksille. Lainan hakua varten tutustumisen arvoinen artikkeli on mm. tämä, josta saa hyvän käsityksen lainaprosessista, sekä lainamääristä ja tyypeistä. Finnvera on onnenpotku myös naisyrittäjille, sillä heidän oma naisille suunnattu laina on hyvin kilpailukykyinen.

Lainoja ei kuitenkaan voi käyttää mihin lystää, vaan siihen on liitetty ehtoja sekä eri lainatyyppien käyttötarkoitus eroaa toisistaan. Muun muassa ulkomaille laajentumista sekä ympäristöystävällisempään teknologiaan siirtämistä varten on omat lainansa.

Joka tapauksessa niille yrittäjille jotka eivät ole rahaa pankista saaneet näin tiukkana taloudellisessa tilanteessa, Finnvera onkin korvaamaton apu.

Lama jakaa kansan kahtia

Koko hyvinvointiyhteiskunnan ajan suomalaisia on jakanut kahtia laman vaikutukset työllisiin ja työttömiin sekä siihen, kumpaan ryhmään henkilö itse kuuluu. Yhteiskunta on kuitenkin pystynyt tasoittamaan työttömyydestä syntyviä ongelmia, sillä enimmän osan ajasta työttömyys on osattu pitää kohtalaisen alhaalla. Suomalainen köyhyys on kuitenkin inhimillistä, kansainvälisesti vertailtuna suomalaiset köyhät voivat kohtuullisen hyvin.

Hyvinvoinnin kohtuulliseen jakautumiseen kuviteltiin monen puolesta vain pieniä häiriötekijöitä viimeisimmän laman vaikutuksesta. Näin olisi voinut parhaimmillaan käydäkin. Taantuman jälkeen kuitenkin kansan kahtiajako näkyy edelleen syvänä. Laman jälkeen jako perustuu yhä enemmän muuhunkin kuin siihen, missä työskentelet. Suomalainen hyvinvointi on perustunut pitkälti yksityisen sektorin vahvaan kasvuun sekä voimakkaaseen julkiseen sektoriin. Yrityksien kasvaessa entistä tehokkaammin, ne ovat luoneet myös runsaasti työpaikkoja. Tästä on saatu riittävät määrät verotuloja hoitamaan niitä yhteiskunnan jäseniä, jotka sijaitsevat tuotantokoneiston ulkopuolella. Voimakas poliittinen enemmistö on myös vaatinut, että verovaroilla estettäisiin syvä kahtiajako kansan välillä joka on nähtävillä suurimmassa osassa maailmaa.

Nyt samat hyvinvointiin perustuvat tekijät ovat kuitenkin alkaneet rappeutua. Ensimmäisenä voidaan mainita tuottavuuden hidastuminen. Moniin ennusteisiin nojatessa, kasvun hitaus tulisi olemaan vielä pitkälle jatkuva prosessi. Lisäksi työn määrä on vähentynyt huomattavasti, työikäisten vähetessä ainakin seuraavan 20 vuoden ajan. Näistä johtuen talouskasvu tulee pysymään melkoisen alhaalla, ottamatta huomioon tiettyjä yksittäisiä vuosia. Hyvinvointia tasannut julkinen sektori on siis alkanut heikentymään. Julkinen sektori koki suurimman kolauksensa, kun valtio velkaantui pehmittääkseen laman suurimpia iskuja. Taantuman loputtua, tilanne tulee hetkeksi helpottumaan. Julkista sektoria kuitenkin kalvaa väestön ikääntyminen, yhä suurempi osa ihmisistä on syrjäytynyt työelämästä ulos ja samalla kuormittavat sosiaali- ja terveyshoitoamme.

Terveysjärjestelmäämme rasittaa silti vahvemmin myös se, että niin kutsutut hyvinvointisairaudet lisääntyvät, vaikka hyvinvointiyhteiskunta alkaisikin rapistua. Tästä syystä kunnat ja valtio tulevat ottelemaan talousongelmissaan vielä pitkän aikaa. On mahdollista, että näistä seuraa kolmas isku hyvinvointimme tasaiselle jakautumiselle. Jos poliittinen tuki hyvinvointimme tasaamiselle heikkenee, alkaa yhteiskuntamme perusarvot muuttumaan suurellakin vauhdilla. Lama, vaikka useasti toisin väitetään, ei välttämättä yhdistä kansaa, vaan todennäköisesti lisää itsekkyyttä. Yhä useampi tästä eteenpäin johtaa itsensä kysymykseen, miksi juuri hänen pitäisi kustantaa toisten hyvinvointi. Näissä puitteissa päättäjät saavat kansan siunauksen erilaisten tulojakoa tasaavien rakenteiden heikentämiseen. Kansan mielipiteellä ei kuitenkaan välttämättä ole merkitystä päätöksen kannalta, sillä näitä asioita joudutaan valtion puolesta heikentämään joka tapauksessa.

Hyvinvoinnin aiempaa epätasaisempi jakautuminen tulee lisäämään matalapalkkatöitä sekä myös pimeää työtä, jonka määrä on kasvanut ilmeisesti jo nyt merkittävästi. Samalla maahan virtaa entistä enemmän ulkomaalaisia sekä työtä tekemään että muuten vain. Näin tulemme tilanteeseen, jossa työpaikka on vain yksi hyvinvoinnin jakaja. Jatkossa yhä useammat ihmiset joutuvat hyvinvointiyhteiskunnan ulkopuolelle siksi, että jäävät eläkkeelle, sairastuvat tai tekevät työtä, josta tulevalla palkalla ei elä.

Silloin riidellään entistä enemmän muun muassa siitä, mikä on kohtuullinen eläke, millaisia sairauksia yhteiskunnan pitää hoitaa ja kuinka pitkään työttömille maksetaan työttömyysturvaa. Myös eri kansallisuuksien väliset taistelut tulevat lisääntymään. Jotkut saattavat pitää edellä kuvattua kehitystä jopa toivottavana. Hyvää siinä onkin ainakin se, että ihmiset eivät voi heittäytyä automaattisesti yhteiskunnan hoidettavaksi. Yritteliäisyys tulee lisääntymään ja ihmiset joutuvat ottamaan entistä enemmän vastuuta itsestään. Silti on realistista uskoa, että kehitys tulee tuomaan enemmän ongelmia kuin iloa. Suomen kansainvälinen kilpailukyky tuskin paranee sillä, että sisäiset riidat, rikollisuus ja syrjäytyneisyys lisääntyvät.

Lainaa myös sijoitusmaailmassa

Vaasan yliopiston kauppatieteellisestä tiedekunnasta on tullut ulos uusi mielenkiintoinen väitös. Väitös käsittelee sitä, hyötyvätkö sijoittajat monimutkaisten sijoitusinstrumenttien käytöstä.

Väitös käsittelee sitä, käyttävätkö hedgerahastot johdannaisia todella riskienhallintaan vai piilevään riskiin. Hedgerahastot tavoittelevat suurta tuottoa markkinatilanteesta riippumatta, mikä tarkoittaa suuria riskejä ja monimutkaisia instrumenttejä joilla riskit usein häviävät näkyvistä.

Koko tutkimus on ladattavissa täällä.

Tähän tutkimukseen ja vuoden 2008 teemaan liittyy pitkälti myös sijoittajien liian innokas lainaaminen. Moni investointipankki yhdysvalloissa käytti valtavaa velkavipua kammetakseen voittonsa täysin uudelle tasolle. Velkavipu saattoi olla jopa yhden suhde kolmeen kymmeneen.

Lainaa halvalla

Kannattaa myös kuluttajana miettiä tarkkaan miten paljon lainaa ottaa. Vaikka se olisikin halpaa, saattaa koron nousu tehdä tulevaisuudessa esimerkiksi asuntolainan tai kulutusluoton maksamisesta mahdotonta.

Jos on ottamassa lainaa, kannattaa tutustua tähän laina-aiheiseen sivuun.