Tietooni kantautui, että nykyään suomalaisilla on keskimääräisesti enemmän lainaa kuin tuloja. Käykö meille samoin kuin kreikkalaisille? Ja mikä olisi sopiva määrä lainaa omiin tuloihin suhteutettuna. Yleinen nyrkkisääntö asuntolainaa ottaville on ottaa sitä niin paljon kuin omat vuositulot ovat kerrottuna kolmella. Eli 30 000 euroa vuodessa tienaava voisi asuntolainaa ottaa maksimissaan 90 000 euroa. Mutta asuntoilmoituspalstoja seuraava tietää, että alle 150 000 euron ei Helsingistä juuri asuntoja myydä. Kahden henkilön talous voisikin yhteensä 60 000 euron tuloilla oman soppensa kantakaupunkialueelta jopa saada, mutta kovin hienoa asuntoa sillä ei saa. Puhumattakaan siitä, että alle 200 000 eurolla saisi lastenhuoneen jälkikasvulle. Taloudellinen varovainen pariskunta joutuukin hankkimaan asuntonsa keskustaa kauempaa, mikä ei välttämättä ole kuitenkaan perheen kokonaistalouden kannalta edullinen asia. Kauemmas muutettaessa perhe joutuu ottamaan huomioon lisääntyneet matkakustannukset. Jääkiekkotreenit, kauppareissut ja työmatkat aiheuttavat satelliittikuntiin muuttaville huomattavia kustannuksia ja moni joutuukin hankkimaan päivittäisiä matkoja varten ainakin yhden oman auton. Ja autohan ei ikinä ole järkevä sijoituskohde. Kauemmas muuttavat eivät myöskään voi olla varmoja oman sijoituksensa, eli asunnon arvon kehityksestä. Juuri rakennettu uusi sympaattinen asutuskeskus keskellä Nurmijärveä voi osoittautua virhesijoitukseksi jonka arvo voi kaavoituspolitiikan tai muiden vaikuttajien takia laskea huomattavasti seuraavien 10-20 vuoden aikana. Kalliin asunnon keskustasta tai kantakaupungista ostava taas saa päätöksensä tueksi analytiikkaa pitkältä ajalta ja pystyy jopa euromääräisesti laskemaan asunnon arvonnousun.
Jotta itselleen ja perheelleen saa hyvällä paikalla sijaitsevan asunnon jonka arvonnousun voi ennustaa, täytyy hänen puolisonsa kanssa ottaa itselleen suurempi asuntolaina kuin olisi viisasta. Velkaa otetaan liikaa, yli oman maksukyvyn. Vaikka Taloussanomat uutisoi asuntojen hintojen laskusta niin neliöhinnat etenkin Helsingissä ovat vieläkin astronimisen korkeita. Neliöhinta onkin kovempi Helsingin ydinkeskustassa kuin Manhattanilla. Olisiko siis aika muuttaa Manhattanille?
