Mikä on sopiva määrä asuntolainaa?

Tietooni kantautui, että nykyään suomalaisilla on keskimääräisesti enemmän lainaa kuin tuloja. Käykö meille samoin kuin kreikkalaisille? Ja mikä olisi sopiva määrä lainaa omiin tuloihin suhteutettuna. Yleinen nyrkkisääntö asuntolainaa ottaville on ottaa sitä niin paljon kuin omat vuositulot ovat kerrottuna kolmella. Eli 30 000 euroa vuodessa tienaava voisi asuntolainaa ottaa maksimissaan 90 000 euroa. Mutta asuntoilmoituspalstoja seuraava tietää, että alle 150 000 euron ei Helsingistä juuri asuntoja myydä. Kahden henkilön talous voisikin yhteensä 60 000 euron tuloilla oman soppensa kantakaupunkialueelta jopa saada, mutta kovin hienoa asuntoa sillä ei saa. Puhumattakaan siitä, että alle 200 000 eurolla saisi lastenhuoneen jälkikasvulle. Taloudellinen varovainen pariskunta joutuukin hankkimaan asuntonsa keskustaa kauempaa, mikä ei välttämättä ole kuitenkaan perheen kokonaistalouden kannalta edullinen asia. Kauemmas muutettaessa perhe joutuu ottamaan huomioon lisääntyneet matkakustannukset. Jääkiekkotreenit, kauppareissut ja työmatkat aiheuttavat satelliittikuntiin muuttaville huomattavia kustannuksia ja moni joutuukin hankkimaan päivittäisiä matkoja varten ainakin yhden oman auton. Ja autohan ei ikinä ole järkevä sijoituskohde. Kauemmas muuttavat eivät myöskään voi olla varmoja oman sijoituksensa, eli asunnon arvon kehityksestä. Juuri rakennettu uusi sympaattinen asutuskeskus keskellä Nurmijärveä voi osoittautua virhesijoitukseksi jonka arvo voi kaavoituspolitiikan tai muiden vaikuttajien takia laskea huomattavasti seuraavien 10-20 vuoden aikana. Kalliin asunnon keskustasta tai kantakaupungista ostava taas saa päätöksensä tueksi analytiikkaa pitkältä ajalta ja pystyy jopa euromääräisesti laskemaan asunnon arvonnousun.

Jotta itselleen ja perheelleen saa hyvällä paikalla sijaitsevan asunnon jonka arvonnousun voi ennustaa, täytyy hänen puolisonsa kanssa ottaa itselleen suurempi asuntolaina kuin olisi viisasta. Velkaa otetaan liikaa, yli oman maksukyvyn. Vaikka Taloussanomat uutisoi asuntojen hintojen laskusta niin neliöhinnat etenkin Helsingissä ovat vieläkin astronimisen korkeita. Neliöhinta onkin kovempi Helsingin ydinkeskustassa kuin Manhattanilla. Olisiko siis aika muuttaa Manhattanille?

Huolettaako oman taloutesi velkaantuminen?

Olen tässä mielenkiinnolla seurannut lainamarkkinoita jo useamman vuoden ajan. Laina-asiat ovat erityisen ajankohtaisia nyt emuliiton painiessa vakuuskriisissä. Kreikka on elänyt velaksi jo ties kuinka kauan pimittäen samalla tietoja luotottajilta sekä muilta mailta. Onkin todennäköistä että maa ajaa itsensä konkurssiin. Sama kohtalo on käymässä toteen myös Italian, Espanjan ja Portugalin kanssa mahdollisesti. Harva kuitenkaan ajattelee laajemmin omaa talouttaan. Onko raha-asiani kunnossa jotta vältän omaan velkaantumiseni? Huolestuttavia merkkejä on ollut ilmassa jo kauemmin, sillä nykyään ihmiset ja jopa perheet kuluttavat velaksi ja maksavat myöhemmin. Tässä piilee suuri riski oman taloudellisen näkökenttänsä hämärtymisestä, sillä sitä harvemmin tulee ajateltua raha-asioita kuin vasta laskun saapuessa kotiin. Pikavipit, kulutusluotot sekä osamaksut saavat ihmiset vääränlaiseen tunteeseen, että rahaa riittää koska on niin monia paikkoja josta sitä voisi ottaa. Ihmisten käsitystä rahasta ja lainasta hämärtää myös ymmärtämättömyys korosta. 25% korko voi tuntua vähältä, vaikka todellisuudessa yksikään pankki ei kehtaisi lainaa yli kahdenkymmenen prosentin myöntää. Erityisesti pikavipin ottaminen on tehty niin helposti, että moni raha-asioihin perehtynytkin saattaa niihin hairahtua. 50 euron vippi, joka maksaa takaisin 69 euroa saattaa kuulostaa jopa hyvältä diililtä. Tässä näkyy huolettomuus pieniin rahasummiin. Mutta miltä kuulostaisi 10 000 euron laina, josta sinun täytyisi maksaa takaisin 18 000 euroa?

Jo vuonna 2007 taloussanomat uutisoi suomalaisten velkarajan ylittäneen maagisen sadan prosentin. Velkaa siis tulee enemmän kuin olisi varaa maksaa. Mikäköhän tilanne on nyt? Suurin osa tuosta velasta on sentään onneksi asuntolainaa, ei pikavippejä.

Yleistä persaukisuuden valittamista kuulee usein. Mietin että yksi syy tähän saattavat olla käteisrahan vaihtuminen muoviseen kortinkäyttöön. Kun tililtä lähtee summa rahaa, saa se kuluttamaan. Toisin olisi, jos maksaisi käteisellä ja huomaisi, kun setelit vaihtuvat kolikoihin. Suosittelenkin kaikille säästämistä aikoville laatimaan viikkobudjetin ja nostamaan sen käteiseksi. Näin omaa rahankäyttöään pystyy tehokkaimmin valvomaan. Yritän blogata seuraavan kerran ennen Kreikan ajautumista konkurssiin :-)

Lainaa lainaa lainaa

Itselläni on ollut jo kymmenisen vuotta asuntolaina pystyssä, autolaina pari vuotta, sekä kaikenmaailman vakuutukset siihen päälle. Elämä käy kalliiksi, ja jos työpaikka lähtee alta, niin siinähän sitten olet velkavankeudessa kunnes lopulta koko homma kaatuu yhteiskunnan niskaan. Ketkä tällaisia juttuja sitten ovat takaamassa minun kohdallani? Eläkkeetkin viedään kun yritetään jotain kautta kiskoa vikojakin pennejä taskusta.

Ehkä en ole ensimmäinen joka tähän ajatukseen herää, mutta tarvitseeko elämässä sitten olla niin paljon lainaa? Ihmiset ovat järkyttyneitä siitä, kuinka paljon yhdysvaltojen valtionlaina on, mutta eivät samalla tule kiinnittämään lainkaan huomiota siihen, että omalta naapurustolta voi jo löytyä pienen valtion verran lainaa omasta takaa.

Onko siinä sitten mitään järkeä? No lainalla tietysti on omat taloudelliset haitat ja edellytykset henkilön hyvinvointiin ja talouteen. Lainaamalla kuluttamista saadaan ylös, ja hyvinvointia parannetaan kun on varaa käydä lääkärillä ja lomamatkoilla. Silti sitä päätyy ajoittain miettimään, että miten elämä muuttuisi jos olisi vaikka perinnöllistä omaisuutta sen verran, ettei pankkeihin tarvitsisi tukeutua? Tätähän ne kaikki hokevat, että lainan ottaminen on hyvä asia, jos sille on katteet. Mutta entä ne todella rikkaat, ovatko he sitten ainoastaan niitä henkilöitä, jotka hyötyvät meistä, jotka heiltä lainaa ottavat?

Pankin pääoma on kuitenkin lopulta ihmisten pääoma.

Laina halvalla

Olen miettinyt viime viikkoina, miksi kukaan ikinä hakisi lainaa mistään muualta kuin pankista. Miten pikavipit ja muut lainat voivat olla niin tajuttoman suosittuja?

Ensinnäkin pankin ulkopuolelta saadut kulutusluotot ovat sikamaisen kalliita. Toiseksi, niitä usein myöntää varsin epäilyttävät tahot. Siksi on ihme, että kukaan koskaan hakee lainaa muualta kuin pankista.

Laina edullisimmillaan taitaa olla pankin luottokortti, niissä korot pyörivät vaivaisessa 10-12%. Suunnilleen samaa korkoa tarjoaa pankkien kulutusluotot. Kuten myös tuossa artikkelissa todetaan, taitaa ainoa syy hakea lainaa muualta kuin pankista olla kiire.

Eli jos rahat pitää saada heti tilille, niin onhan se pakko ottaa pikavippi tai muu kulutusluotto.Pikavipit ovat sitän kaikkein kalleinta ja hankalinta lainaa joten täytyy ihemetellä, kuka ihme oikeasti tarvitsee sen uuden espressokeittimen nyt eikä silloin viikon päästä kun se palkkakin tulisi?

Inflaatio houkuttaa lainaamaan

Inflaatio houkuttaa lainaamaan? Todennäköisesti, on nimittäin hyvinkin mahdollista, että kansalaisten ahdinko tästä vain syvenee, kiitos kireän veropolitiikan ja inflaation. Koska suomalaiset ovat ehkä rankinten verotetuinta kansaa maailmassa, täällä myös kärsitään hyvin matalasta ostovoimasta. Vuonna 2007 tehdyssä vertailussa saksalaisilla oli euroopassa suhteellisesti kovin ostovoima, sillä palkkataso oli erinomainen, varsinkin teollisuuden alalla, ja verotus kohtalaista. Myös elämisen hinta ei ollut erityisen kova. Ehkäpä Saksassa tosin on alueellisia eroja, sillä entisessä DDR:ssä eli itä-saksassa palkkataso on vieläkin huomattavasti länttä vahvempaa, mutta toisaalta niin lienevät hinnatkin.

Hämmästyttävää onkin se, että Suomessa kaikki maksaa! ja me maksamme korkeaa elämisen hintaa ruoasta, juomasta ja palveluista niistä pienistä rovoista, jotka käteen jäävät nettona korkean verotuksen jälkeen. Suomalaisten bruttotulot ovatkin kohtalaisen korkeita, mutta tuloveroprosentin myötä siitä saatava hyöty jää huomattavasti pienemmäksi. Tämä saa ihmisen näinä aikoina ottamaan ja elämään lainarahalla, sillä inflaatio syö rahanarvoa ja toisekseen elintasoindeksi on vaihteeksi nousussa. Voikin olla että tiettyyn elintasoon tottunut suomalainen ei jo saadusta halua luopua, vaan hampaat irvessä ottaa lainaa, jota sitten maksellaan takaisin. Ja lainamarkkinat ovat jo vastanneet tähän. Nyt tarjotaan lainaa, jonkaa saa käyttöönsä heti, mutta lyhentäminen aloitetaan vasta vuoden kuluttua. Eli maksa nyt, kärsi myöhemmin. Verot alas ja hyvinvointi ylös! Kaikista räikein esimerkki tästä on tietysti pikalainat, joiden vuosikorot liikkuvat tuhansissa prosenteissa. Sellaista korkoa ei inflaatiokaan ihan heti syö.

Katso myös:

http://www.hs.fi/talous/artikkeli/OECD+varoittaa+inflaation+nopeutumisesta+asuntolainat+kallistuvat/1135265162980

Kiihtyvä inflaatio saattaa syödä myös lainan määrää

Mikäli olet ottanut pitemmän lainan, kuten asuntolainan tai kulutusluoton, on mahdollista että kiihtyvä inflaatio ja ennätysalhainen euribor syö lainastasi osan pois. Ainakin korkotasoissa velkaisia hemmotellaan, ja ihmiset tietävät sen, sillä näppituntuman perusteella lainan ottaminen on kiihtynyt viime aikoina. Erityisesti lyheen euriboriin sidotut lainat ovat olleen ennätyksellisen edullisia jo hetken aikaa. Tänä vuonna valtiovarainministeriö on ennustanut yleisen inflaation pysyvän 2,4% koko vuoden ajan, joten lainaaminen on nyt kannattavaa. Tosin huomioon täytyy myös ottaa se tosi asia, että ostovoima heikkenee aina inflaation myötä. Lainarahalla saa vähemmän kuin viime vuonna. Hyöty voi jäädä minimaaliseksi, mutta yleisesti ottaen nyt ei ollenkaan huono hetki ottaa lainaa, varsinkin pankeilta.

Pankit ovat kilpailleet jo muutaman vuoden ajan ennätysalhaisilla koroilla, ja asuntolaina onkin muodostunut sisäänheittotuotteeksi. Asuntolainan ohessa ihmisiä kannustetaan ottamaan äärimmäisen epäsuosittuja vapaaehtoisia eläkevakuutuksia sekä ryhtyvän pitkäaikaistallettajaksi.

Pitkäaikaistalletuksien ottajat kärsivätkin nykyisestä tilanteesta eniten. Inflaatio syö talletettua varallisuutta, joten rahaa ei nyt kannata lepuuttaa. Kuluttamisesta hyötyy koko yhteiskunta joten kulutustalkoot pystyyn nyt!

Vertaislainaa olkaa hyvä

Vertaislaina on puskenut Suomen persaukisten ja rahanhimoisten korviin viime vuoden aikana. Vielä hyvin marginaalinen vertaislaina on kuin pikavippi tai kulutusluotto, mutta yritysten sijaan lainaa haetaan toisilta ihmisiltä. Idea on toki vanha, ihmiset ovat kautta aikain lainanneet toisiltaan rahaa. Näitä kutsutaan Mikrolainoiksi. Yleensä kyseessä ovat toki tutut ja ystävät, jotka lainaavat rahaa ahdingossa olevalle ilman korkoa, mutta vertaislainassa kyse on tuntemattomilta ihmisiltä lainaamisesta, jotka haluavat tuottoa lainaamalle rahalleen.

Vertaislainassa lainaa haetaan vertaislainoihin erikoistuneiden yritys sivuilta, jotka toimivan lainojen markkinapaikkoina. Näillä sivuilla lainoittajat ja lainaajat kohtaavat, ja löytävät itselleen sopivimman tarjouksen. Lainanmyöntäjien on mahdollista hakea yrityksen kautta lainaa hakevasta riskianalyysi, jonka kautta arvioidaan sijoituksen aiheuttamaa luottotappioriskiä. Yleisesti ottaen maksuhäiriömerkinnän omaavat eivät pääse palveluun mukaan. Sijoittaja voi myös hajauttaa omia sijoituksiaan useampiin lainoihin, jolloin riski menettää kaikki pienenee.

Lainanhakija voi vertailla lainoja, ja ottaa itselleen edullisimman lainan. Kaikki lainanhoitoon liittyvät asiat hoidetaan markkinapaikan tarjoavan yrityksen kautta. Lainaa maksetaan takaisin yrityksen tilille, joka jakaa rahat eteenpäin.

Idea on varsin nerokas ja turvallinen. Lainaa voi saada huomattavasti yritysten tarjoamia luottoja edullisimmen, mutta Kuluttajasuojavirasto on ehtiä tästä uudesta, mahdollisesta trendistä huolestua. Kuluttajansuoja ei näet kata yksityisten ihmisten välillä tehtyjä sopimuksia.

Aika näyttääkin, saako ala yhtä huonon maineen kuin pikavipit, vai tuleeko tästä uusi menestystarina suomalaisessa finanssihistoriassa.

Varo liian suuria korkoja lainoissa

Lainsäädännössä löytyy merkintä koronkiskonnasta, jota tosin nykyään enää harvemmin näkee. Vaikka lainan korko ei täyttäisikään koronkiskonnan tunnusmerkistöjä, tulee silti pyrkiä ottamaan aina matalakorkoisin laina, jos velkarahaa todella tarvitsee.

Asuntolainat ovat nyt ennätyshalpoja. Asuntolainasta ei tulisi maksaa euriborin lisäksi yli 2,5% marginaalia. Tosin pankeista saa nykyään hyvin kilpailukykyistä lainaa, joten liian suuria korkoja ei nykyään edes ole tarjolla. Vaikka pankit myyvätkin asuntolainaa tappiolla, on kuluttajan tilanne hyvä.

Pikavipit ovat lähinnä koronkiskontaa, ja tuhansien prosenttien korko onkin täysin järjetöntä. Suurimmat pikavippien todelliset vuosikorot, joihin tämän blogin ylläpitäjä on kohdannut, ovat olleet yli 20 000%! Koska ala on käytännössä muutaman toimijan käsissä, pyytävät he poikkeuksetta moninkertaisesti yläkanttiin korkoa. Yleinen korkoprosentti 50-100 euron lainoille alle kuukaudeksi on 1000%-3000%. Tätä halvemmallakin lainaa löytyy. Hyvän pikavippiyrityksen tunnistaakin siitä, ettei sitä pyydä korkoa lainoistaan yli 500%.

Kulutusluotoissa korkotaso ylittää kipurajan, mikäli todellinen vuosikorko on yli 30%. Tämä on ehdoton maksimi, jota ylempää lainaa ei missään tapauksessa ole järkeä ottaa. Halvimmat kulutusluotot löytyvätkin yleensä pankeista, esimerkiksi Nordea pyytää ainoastaan 3kk euribor + 7.5% marginaalia. Tämä on jo hyvin halpa hinta.

Kannattaakin olla tarkkana, että maksaa lainastaan todella markkinahintaa.