maanantai 4. maaliskuuta 2019

Suomen verotus ja kulutusluotot


Suomen verotus

Verot, se kaikkien vihaama aihe, joita kuitenkin jokaisesta asiasta pitää maksaa. Eikö olisikin kiva saada seuraavan kuun palkka tai yritysvoitto täysin verottomana? Tästä varmasti unelmoi moni. Kuitenkin, toinen puoli asiassa on se, että ilman veroja meillä ei olisi nykyistä hyvinvointivaltiota. Jos kukaan ei maksaisi veroja, ei olisi mahdollista saada edullista terveydenhuoltoa, vanhuspalveluita tai ylipäätänsä sosiaaliturvaa jos jää työttömäksi. Veroista ollaan montaa eri puolta ja ne aiheuttavat varmasti maahanmuuttopolitiikan jälkeen toiseksi eniten keskustelua. Totta kuitenkin on, että jos kukaan ei veroja maksaisi, elettäisiin kuten Amerikassa. Siellä sairaalan joutumisesta tulee erittäin kallis lysti ilman työpaikan vakuutusta, usein ei ole edes mahdollista saada hoitoa ilman vakuutusta.

Eri asia tietenkin on sitten, että mihin verotulomme oikein käytetään. Verotulot käytetään valtion investointeihin, joita on montaa sorttia, toiset parempia kansalaisille kun taas toiset. Jokaisessa investoinnissa on usein monta puolta, joten on vaikea sanoa loppupeleissä kuinka kannattava investointi on. Suomessa on kuitenkin toistaiseksi pysynyt hyvinvointivaltion edut pystyssä verotuksen ansiosta, jonka ansioista kukaan ei joudu kadulle vastoin omaa tahtoaan.
Tosin yhä useampi turvautuu nykyään vakuudettommaan lainaan tai isoihin kulutusluottoihin, jopa pikavippeihin.... vaikka ainoa todella tarpeellinen kulutusluotto taitaa olla autolaina.

Miten verotus sitten Suomessa menee?

Verot kerätään yrityksiltä ja yksityisiltä henkilöiltä heidän palkkansa, yritystoimintansa ja ostoksiensa avulla. Verotus perustuu lakeihin, jotka ministeriö laatii ja eduskunta hyväksyy, jotkut verotuslait ovat myös EU:n viranomaisten laatimia ja hyväksymiä. Verovelvollisuuden ja verojen suuruksien pitää olla selkeästi ja yksiselitteisesti kerrottu laissa, jottei hallinnollisilla määräyksillä voida soveltaa verojen käytännönmaksua. Kuitenkin, jokaisella pitää olla mahdollisuus muutoksenhakuun veropäätöksessä, jotta verollisen oikeusturva säästyy.

Jokainen Suomessa asuva, Suomessa oleskeleva tai Suomesta tuloja saava on velvollinen maksamaan veroja Suomeen. Verot menevät tulojen mukaan, jossa enemmän tienaava maksaa enemmän veroja palkastaan. Maksettavat verot jakautuvat ansiotulosta maksettaviin, valtion tulovero, kiinteistövero, arvonlisävero, pääomatulovero, lähdevero, varainsiirtovero ja kirkollisvero. Kirkollisveroa maksavat vain kirkkoon kuuluvat henkilöt.

Veronsaajia ovat sitten valtio, kaikki kunnat, Kansaneläkelaitos eli kela sekä seurakunnat. Muilla julkisyhteisöillä on oikeus ottaa veroja vain omilta jäseniltään kun taas valtio saa ottaa koko Suomelta. Suurin osa veroista, noin 60% menee valtiolle, jolla rahoitetaan valtion työntekijöiden palkat ja erilaiset valtion investoinnit. Kunnille taas menee kiinteistövero ja kunnallisvero, jolla rahoitetaan kunnan sisällä tehdyt investoinnit ja kunnan omien työntekijöiden palkat. Tämä on noin 34% verotulosta. Ja kelalle taas menee jokaisen ansiotuloista verotettu sairausvakuutusmaksu ja päivärahamaksu, joka on noin 4 % kaikista verotuloista.

Verorikokset

Verorikoksia kuitenkin edelleenkin tapahtuu nykymaailmassa ja jotkut yksityiset tai yritykset, jättävät veronsa ainakin osittain maksamatta. Tällaista taloutta kutsutaan harmaaksi taloudeksi, jossa työ maksetaan ns. pimeänä tarkoittaen käteisellä ilman verojen maksamista. Tällaiset työt ovat kuitenkin aina riski jokaiselle, mutta varsinkin nuorille työntekijöille. On iso riski jäädä kokonaan ilman palkkaa kun työntekemisestä tai palkanmaksusta ei ole kirjoitettu minkäänlaista sopimusta.